User talk:Jokinen/Taste (sociology)

Villen luonnestelmia johdantoon

Lisäsin pieniä juttuja ja muotoilin joitain kohtia uudestaan. Estetiikasta tässä sopisi olla vielä jotain ja ehkä jotain lisäperustetta sille, miksi olemme nostaneet artikkelissa muodin omaksi otsikokseen.

---

Taste as a sociological, economical and anthropological concept refers to cultural patterns of choice and preference. Taste is about drawing distinctions between things such as styles, manners, consumer goods and works of art. Adjunct to the biological concept of tasting flavors, social inquiry of taste is interested in the human ability to judge what is beautiful, good and proper.

Social and cultural phenomena concerning taste are closely associated to social relations and dynamics between people. Hence, the social concept of taste is rarely separated from its accompanying sociological concepts. For example, taste is seen as a part of a complex mechanism that plays a role in the creation of what we call consumption.

Some judgements concerning taste may appear more legitimate than others, but most often there is not a single conception which would be shared by all members of society. People with their individual sensibilities are not very unique either. For instance, aesthetic preferences and attendance to various cultural events are associated with education and social origin. Different socioeconomic groups are likely to have different tastes, and it has been suggested that social class is one of the prominent factors structuring taste.

An understanding of taste as something that is expressed in actions between people helps to perceive many social phenomena, like fashion, that would otherwise be inconceivable. —Preceding unsigned comment added by Kokkonen (talk • contribs) 10:56, 18 March 2009 (UTC)

Jussin palaute muille

Taste and Aestethics

Paikoitellen hyvin raskasta ("akateemista") tekstiä. Esim.

it was not before the beginning of the cultural sociology that the question was problematized in its social context, meaning the transition from ontology of aesthetics to the historical process of aesthetical culture

Tällaiset monimutkaisia ja paljon akateemisia sanoja sisältävät virkkeet käyvät tavislukijan ymmärrykseen turhauttavan hitaasti. Vaikeat termit kannattaa tuoda jollain tapaa lähemmäksi. Esim.

• cultural sociology: Tätä voisi hieman avata. Mistä vuosisadasta on kyse, mitä tarkoitetaan "kulttuurisosiologian alulla"?

question of aestethics and taste was brought under wider examination when the early sociologists of the 19th century linked the theme with their own interests, namely social relations between people. Whereas the earlier philosophers had understood aestethics and taste as something deeper, something more essential and purer, the sociologists took it under historical examination. They asked if aestethical conceptions had always been the same or if they perhaps had varied over historical perioids.

Tämä on hieman pitempi, mutta se (ehkäpä?) tekee lukemisesta helpompaa sellaiselle, joka ei tunne alan käsitteistöä, kuten "ontologista".

Trikcle down effectistä voisi kaivaa esimerkin tai avata sitä muuten. Antoikohan Simmel yhtäkään...

Kant tuli hyvin esiteltyä. Bourdieusta voisi olla vastapainoksi myös vähän enemmän, mutta saattaa mennä sitten Villen tekstin kanssa päällekkäin...

Taste and Fashion

Onko "in fashion" englannin termi muodissa olemiselle? Vai "being fashionable"?

Fashion is a cultural phenomenon of modernity

Moderniteettia voisi ehkäpä avata? Tietävätkö ihmiset mitä on moderniteetti. Kun se tuntuu olevan joka yhteydessä vähän eri asiaa ja se on sitten kontekstista pääteltävä että mihin sillä milloinkin viitataan.

Hedonistisen kuluttajan ja muodin yhteyttä voisi koittaa avata muutamalla lauseella. Miten hedonistinen kuluttaja liittyy muotiin? Mitä tällainen kuluttajaparadigman siirtyminen merkitsee muodille?

Voisiko muodin sosiaalisesta funktiosta (vrt. Villen teksti) sanoa tässäkin jotain?

Vikat kappaleet Link-alaluvun alla hyviä kiteytyksiä.

Taste and Social Class

Georg Simmel illustrated how swiftly changing patterns of taste, that is fashion, is profoundly a phenomenon of the modern world. It could not exist in societies which are not socially stratified.

"Moderni maailma" ja "sosiaalinen stratifikaatio" lienevät termejä, jotka olisi hyvä kirjoittaa auki jollain tapaa.

Pitäisikö Bourdieukin esitellä ei-sosiologisesti kun siitä aletaan puhua: "As argued by a French sociologist Pierre Boudrieu, who studied ..."? Tai tuostahan tulee sitten ihan hirveän raskas virke. Mutta ehkäpä jotenkin..

Hyvin rakennettu osio. Loppukritiikki on myös hyvin paikallaan.

Jussin opintoreflektio

Kurssin idea lähti kaipuusta opiskelijoiden yhteisiin opintoihin liittyviin projekteihin. Luku- ja opintopiirit ovat usein tyssänneet osallistujien kaikkoamiseen – muiden opintojen ohessa ei kerkeä tai ei jaksaminen riitä. Kuitenkin yhdessä saman alan opiskelijoiden kanssa voidaan muodostaa synergiaa, joka on resurssina jokaisen oppimiselle.

Wikipedia-artikkelin kirjoittaminen oman alan teemasta on suhteellisen nopea ja yksinkertainen operaatio – nopea verrattuna esimerkiksi monografilukupiiriin ja riittävän yksinkertainen, jotta sen voi toteuttaa keskenään opiskelijaporukalla. Tavoitteena oli siis projekti, jossa päästäisiin vaihtamaan ajatuksia ja työskentelemään oman alan opiskelijoiden kanssa. Wikipediaan päädyttiin, sillä sinne kirjoitetut artikkelit hyödyttävät mahdollisesti moniakin ihmisiä – projektin lopputulos ei siis päädy paperinkeräykseen. Lisäksi Wikipedian sosiologia-aiheiset artikkelit ovat jokseenkin heikossa jamassa. Englanninkielinen Wikipedia oli itsestään selvä valinta: se tarjoaa mahdollisuuden oman alan tekstin englanninkieliselle kirjoittamiselle ja lisäksi sen yleinen taso on huomattavasti suomenkielistä parempi eikä tuleva artikkeli olisi näin omituisen ylimitoitettu.

Ensimmäinen tehtävä oli valita sopiva aihe artikkelille. Aiheesta ei aiemmin saanut olla Wikipediassa kovin kummoista artikkelia valmiina, sillä on turha (ja äärimmäisen epäkohteliasta) kirjoittaa uudestaan hyvän päälle. Lisäksi aihe ei saa olla liian ”puhtaan sosiologinen”, vaan sen tulee olla ei-sosiologillekin merkityksellinen. Huomiot ovat sikäli kriittisiä, että tulevaisuudessa vastaaviin opintoprojekteihin voi olla vaikea löytää kiinnostavaa teemaa, josta saadaan aikaan hedelmällinen projekti.

Aiheen keksimisen jälkeen (maun sosiologia, tai maku yleensä ei-biologisena teemana) kukin etsi alustavaa kirjallisuutta projektia varten ja lisäsi ideoita tätä varten luodulle projektisivulle Wikipediaan (projektisivu on vapaamuotoinen projektia koskevien asioiden pelikenttä). Tavoite oli löytää erilaisia valittua teemaa koskevia alaotsikoita, joiden perusteella voitaisiin tehdä työnjako. Kahden kilpailevan lähestymistavan, teoreettisen ja temaattisen välillä päädyttiin temaattiseen, eli maun sosiologian lähestymiseen erilaisten teemojen, kuten estetiikka, muoti, kulutus ja luokka, kautta. Tällainen lähestymistapa tukee paremmin artikkelia, jonka kohdeyleisö ei ole välttämättä akateemisesti koulutettua eikä näin ollen teoriaorientoitunutta.

Tärkeä osa projektia oli sen yhteistyönä tekemisen idea. Viikottaisissa tapaamisissa käytiin läpi, mitä kukin oli tehnyt ja mitä ongelmia kukin oli kohdannut. Vaihdettiin ajatuksia, lähdekirjallisuutta, kommentoitiin toisten tekstejä ja pohdittiin esimerkiksi johdantotekstiä. Ainakin ideaalisesti. Todellisuudessa projektimainen yhteistyö jäi välillä vähiin. Strukturoidumpi yhteistyöhön pakottava työohje olisi saattanut olla tässä arvokas lisä: aikatauluun olisi voinut merkata kommentointikierrokset, aikataulut sekä työnjaon ja etukäteen olisi voitu sopia toisten tekstien kommentoinnin laajuudesta. Tämä vaatii kehittelyä jatkossa.

Sanakirja-artikkelin kirjoittaminen oli hyvin erilainen kokemus verrattuna perinteiseen essee- tai luentopäiväkirjasuorittamiseen. Tietosanakirjaan kirjoittaessa joutuu hylkäämän tietyn jo vakintuuneen akateemisen tavan kirjoittaa. Omia pohdintoja ja lähteiden esille tuotua kritiikkiä ei voinut tuoda mukaan tekstiin; oli kirjoitettava hyvin ”näin se menee” -tyylisesti, joskin lieventävin sanamuodoin, kuten ”Maku voidaan nähdä ...” tai ”Maku on ymmärretty esimerkiksi ...”. Erilaisten näkökulmien mukaantuontia tämä ei tietenkään sulje pois – ainoastaan oman kriittisen luennan osuus on minimaalinen ja jää valmistelutyöhön, eli siihen, mitä lähteitä nostaa merkitykselliseksi artikkelin kannalta.

Toisaalta sanakirja-artikkelissa joutuu suhtautumaan omaan tieteenalaansa hieman toiselta kantilta. On mietittävä, miltä oman alan keskustelu ja käsitteistö näyttävät alaa tuntemattoman silmissä. On purettava alan käsitteistöä siten, että se on helposti ymmärrettävissä, mutta silti täsmällistä tai ei ainakaan virheellistä. Lähdeteksteihin on suhtauduttava siten, että niistä on saatava irti jotain suhteellisen varmaa sanottavaa. Kriittisen lukutavan omaksunut opiskelija on tällaisen otetaan annettuna -luvutavan kanssa helposti pulassa, mutta kokemus on antoisa. Kunhan ei missään vaiheessa unohda kriittistä suhtautumista, voi tarpeen vaatiessa myös keventää itsesensuuria, mikäli esityksen hedelmällisyys vaatii tätä. Ei yleisöäkään tule pitää täysin tomppelina, vaikkei se akateeminen olisikaan.

Edellisistä syystä sanakirja-artikkelit eivät sovi ainoaksi oppimismuodoksi, mutta ne tarjoavat mielekkään perspektiivin omaan tieteenalaan. Englanniksi kirjoittaminen on iso plussa, ja projektityöskentely – kun se onnistuu – todella opettavaista. —Preceding unsigned comment added by Jokinen (talk • contribs) 13:03, 18 March 2009 (UTC)