This is not a Wikipedia article: It is an individual user's work-in-progress page, and may be incomplete and/or unreliable. For guidance on developing this draft, see Wikipedia:So you made a userspace draft.

Find sources: Google (books · news · scholar · free images · WP refs) · FENS · JSTOR · TWL
Easy tools: Citation bot (help) | Advanced: Fix bare URLs
This page was last edited by Cydebot (talk | contribs) 5 years ago. (Update timer)

Finished writing a draft article? Are you ready to request an experienced editor review it for possible inclusion in Wikipedia? Submit your draft for review!

Tärähtäneet ämmät

Katriina Haikala ja Vilma Metteri ovat yhdessä taiteilijakaksikko Tärähtäneet ämmät. Vuonna 2007 muodostettu taiteilijakaksikko haluaa kyseenalaistaa töillään sosiaalisia ja kulttuurisia normeja, jotka yhteiskunnassa vallitsevat ja hallitsevat. Tärähtäneet ämmät ovat taiteellisessa työskentelyssään kiinnostuneita erityisesti kauneusihanteisiin, naiseuteen ja tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä.Taiteellisella toiminnallaan Tärähtäneet ämmät haluavat osallistaa ja rohkaista sekä yksilöitä että yhteisöä ja tuoda katsojan osaksi prosessia. He ovat suunnitelleet ja toteuttaneet useita yhteisötaideprojekteja sekä keränneet huomiota yleisöä osallistavilla työpajoillaan, performansseillaan ja interventioillaan.

Tärähtäneitten ämmien viime vuosien laajimmat yhteisötaideprojektit ovat olleet Get-InArt (2011−2013), Monokini 2.0 (2013-), Dystopia/Utopia (2013-) ja Dresscode (2012-). Tämän lisäksi Tärähtäneet ämmät ovat suunnitelleet kansainvälistä huomiota saaneen Hairy Underwear -alusvaatemalliston, joka ottaa humoristisesti kantaa länsimaisen kulttuurin käsitykseen kauneudesta. Heidän töitään on nähty julkisissa tiloissa, museoissa ja gallerioissa mm. Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa, Berliinissä, New York Cityssä, Tokiossa ja Washington DC:ssä.

Projektiesittely

Monokini 2.0 on muotia, valokuvausta ja voimauttamista yhdistelevä projekti, jonka kohderyhmänä on rintasyöpää sairastavat ja sairastaneet naiset, jotka ovat käyneet läpi rinnanpoistoleikkauksen. Projektia on ollu rahoittamassa Koneen Säätiö, Pohjola-Norden ja Suomalaisnorjalaisen kulttuurirahasto. Projektissa 10 suomalaista muotisuunnittelijaa suunittelivat uima-asuja yksirintaisille naisille. Asuista otetuissa muotikuvissa toimivat malleina rintasyöpää sairastaneet naiset. Monokini 2.0 -valokuvanäyttely on esitelyt esitellään Suomen valokuvataiteen museolla 2014, Museum Anna Nordlanderissa, Ruotsissa 2014, ja Kunstpalsse10:ssä, Oslossa 2015. Projektin valokuvanäyttely kiertue jatkaa Ruotsiin, Tukholmaan huhtikuussa 2015, Örebrohon lokakuussa 2015 ja Belsgiaan Brysseliin, Bozar-näyttelykeskukseen elokuussa 2015. Monokini 2.0 -hyväntekeväisyysmyuotinäytös järjestettiin elokuussa 2015 Yrjönkadun uimahallissa. Näytöksessä projektin puvut on mahdollista nähdä livenä ensimmäistä kertaa. ^[1] Monokini 2.0 projekti tullaan toteuttamaan kokonaisuudestaan uudestaan [New York City New York Cityssä vuonna 2016.

Dystopia/Utopia -projekti on syrjäytymjisvaarassa oleville, lastenkoteihin sijoitetuille nuorille suunnattu valokuvausta ja skenaariotyöskentelyä yhdistelevä projekti, jonka tavoitteena on aktivoida nuoria ottamaan vastuuta oman elämän suunnasta ja asettamaan tavoitteita, joihin pyrkiä. Dystopia/Utopia on toteutettu kaksi kertaa Koneen säätiön Saaren kartanon residenssissä (2013 ja 2014). Projektin valokuvat esitellään Galleri Hippolytessä lokakuussa 2015. Dystopia/Utopia-näyttely Valokuvagalleria Hippolytessä koostuu paitsi projektissa mukana olleita nuoria esittävistä triptyykkimuotokuvista, myös dokumentaatiokuvista projektin matkan varrelta. ^[2] Kun ryhdymme kuvittelemaan toisenlaisia todellisuuksia ja tulevaisuuksia, niin silloin on jo laitettu siemen muutoksen eteen. Muutos on mahdollista vain silloin, kun pystymme kuvittelemaan toisenlaisia todellisuuksia, muistuttavat Vilma Metteri ja Katriina Haikala. ^[3]

Get-InArt oli Myrsky-hankerahoitteinen , liikuntavammaisille nuorille suunnattu projekti, jonka tavoitteena oli rohkaista nuoria itsenäistymisessä. Projektin lopputuloksena syntyi interventioita Järvenpään kaupungin julkisiin tiloihin.

Dresscode on etnografista tutkimusta ja valokuvausta yhdistelevä yhteiskuntaluokkaa ja tyyliä tutkiva yhteisölähtöinen projekti, joka paljastaa yksilöllisyyden ja yhteisön väliset suhteet tyylin ja pukeutumisen kautta. Dresscode on toteutettu ja ollut esillä Helsingissä (Amos Andersonin taidemuseo, 2012), New York Cityssä (Parson the New School gallery, 2013) sekä Tokiossa, Japanissa joulukuussa 2014.

Yhteisötaideprojektien lisäksi Tärähtäneet ämmät / Nutty Tarts ovat olleet kutsuttuina kansainvälisille performanssifesivaaleille. Supernova -performancefesitvaaleille (Washington DC, USA, 2013) Tärähtäneet ämmät ottivat osaa ”Happy Camper” performanssillaan, joka oli kannanotto kaupungin alueen asunnottomuuteen ja asunnottomien elintilanteeseen. Keväällä 2014 Tärähtäneet ämmät toteuttivat ”Fuck the Tourist” -performanssin Dominikaanisessa tasavallassa ”Women only – 7 holy actions” -performancefestivaaleilla. ”Fuck the tourist” käsitteli karibianalueen seksiturismia.

Yhteisötaideprojektien ja performanssien lisäksi Tärähtäneet ämmät ovat olleet erittäin kysyttyjä luennoitsijoita ja työpajan vetäjiä erilaissa konferenseissa ja seminaareissa. Tärähtäneet ämmät ovat olleet mukana useissa kansainvälisissä yhteisnäyttelyissä, sekä järjestäneet yksityisnäyttelyitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Useimmat heidän projekteistaan ovat ylittäneet sekä kotimaisen- että kansainvälisen uutiskynnyksen ja saavuttaneet laajasti kansainvälistä huomiota.

Teoksia

Monokini 2.0 (2013-)
Hairy Underwear
Dresscode (2011−2013)
Dystopia/Utopia
Hate Couture
Fuck the Tourist (2014)
Extreme Makeover (2012)

Lähteet

Aiheesta muualla

[1] ttps://www.helen.fi/kampanjat/kaupunkienergiaa/kesan_tapahtumakalenteri/monokini-2.0--hyvantekevaisyysmuotinaytos/

[2] ttp://www.hippolyte.fi/tarahtaneet-ammat-dystopiautopia-2/

[3] ttp://areena.yle.fi/1-3051565

[1]

[2]

[3]